keyboard_arrow_right
Sukupuoli Virrat

Etsin naisystävää prostituutio

Viisikymppinen mies kertoo Studio Erkin ja hänen thaimaalaissyntyisen naisystävänsä tiet kohtasivat luvun puolivälissä helsinkiläisessä hierontapaikassa. Kanssakäyminen jäi vielä tuolloin asiakassuhteen asteelle. Vuonna Erkin elämä mullistui avioeron myötä. Ex-vaimo on thaimaalainen hänkin, takana oli ennen eroa seitsemän aviovuotta. Kävi niin vanhanaikaisesti, että vaimo otti sinä aikana eron. Se oli loppujen lopuksi hyvin riitaisa ero, johon kuului taloudellisia sotkuja ja huoltajuustaistelukin, Erkki kertoo.

Kun erosotku jäi lopulta taakse, Erkin elämään jäi häilymään kumppanin mentävä aukko. Silloin vuosien takainen tuttavuus palasi mieleen. Hän oli puolestaan eronnut suomalaisesta miehestään. Kaksikko huomasi viihtyvänsä yhdessä. Suhde eteni vähitellen seurusteluasteelle. Sillä tiellä ollaan yhä. Erkki haluaa esiintyä haastattelussa nimimerkin suojassa.

Mies on itse sinut tilanteensa kanssa, mutta hän on tietoinen ympäristön mielipiteistä. Naisystävä työskentelee yhä hierontalaitoksessa, jossa on saatavilla myös seksuaalipalveluja. Äitini on sen verran konservatiivinen, etten ole kertonut hänellekään. Erkille naisystävän ammatilla ei ole enää mitään merkitystä. Hän sanoo, että asian hyväksymistä on auttanut thaikulttuurin tuntemus.

Erkin mukaan thaimaalaiselle seksityö on työtä siinä missä muukin toiminta. Emme me yksityiskohtaisesti puhu hänen työstään, mutta tietysti voin arvata, mitä siellä tapahtuu. Naisystäväni ottaa sen vain duunina, ei siinä ole tunteita mukana.

Hänen pitää esittää työn puitteissa toisenlaista roolia asiakkaille, Erkki toteaa. Jos työosuutta ei oteta huomioon, Erkin ja naisystävän suhde toimii kuten kenen tahansa kahden aikuisen ihmisen välillä. Kaksikko tapailee, käy ulkona syömässä ja vierailee toistensa luona. Erkki auttaa mielellään erilaisissa käytännön asioissa. En meinaa myöskään muuttaa yhteen. Siinä tulisi vaan kyttäämistä ja vahtimista. Tämä on oikein hyvä järjestelmä. Sekä Erkki että naisystävä ovat viisikymppisiä. Yhdessä vaiheessa Erkki ehdotti, josko naisystävä jossain vaiheessa lopettaisi nykyiset työt.

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Myös eläke on olematon, joten työ on pakon sanelema juttu. Naisystävää sitoo myös thaikulttuurin velvollisuus pitää huolta omaisista, erityisesti iäkkäistä vanhemmista. Hän lähettää rahaa kuukausittain entiseen kotimaahansa, jossa asuu myös aikuinen poika. Erkki ei näe mahdottomana ajatusta, että kaksikko muuttaisi vielä jonain päivänä Kaukoidän lämpöön. Tätä nykyistä suhdetta pitäisin silti toimivana. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen?

Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä. Ja kaikissa on ehjä sukka! Tie Hiitolaan on hyvässä kunnossa — viittä viimeistä kilometriä lukuun ottamatta. Voisi vallan hyvin kuvitella olevansa menossa tapaamaan Leo Tolstoita.

Parrakas mies on pysäköinyt peräkärryn kaupan viereen ja myy suoraan lavalta kelpo lihakimpaleita. Paikalle asteleva ponteva nainen ostaa lammasta, kertoo meille kysymättä, minne kannattaa mennä.

Ja totisesti; tämä äidinkielen opettaja on vain odottanut, että joku tulisi kuulemaan, mitä kaikkea hän tietää Martti Talvelasta. Seuraa puolen tunnin esitelmä suuresta suomalaisesta oopperalaulajasta, joka on esittänyt Musorgskin ruhtinaan roolin kertaa. Ja tiedättekö mitä; opettajatar ja hänen ystävänsä kävivät Talvelan syntymäkodissa, ottivat sen pihasta multaa, veivät Talvelan haudalle Juvalle ja istuttivat kukkasia. Eeva Kilvestä opettaja ei ole kuullutkaan, vaikka tämä on kirjoittanut kolme kirjaa Hiitolasta, josta hän lähti evakkoon vuotiaana.

Koulun pihalla seuraamme lyöttäytyy letkeä nuori mies. Hän kertoo olevansa Vasili Rostov , Hiitolan paras urheilija, ja syntyneensä vuonna Siinä oli 15 vaunua. Kaikki vain häntä varten. Ja niitä ukkoja, jotka kulkivat jonossa perässä, kertoo Vasili. Pyysimme, että hän rakentaisi Hiitolaan uuden urheilukentän. Vanha on ihan surkea, ei edes jalkapallomaaleja.

Kello tulee viisi, nousemme Sortavalan Seurahuoneen saliin. Se on hämmentävän kaunis ja suuri; käsityöllä tehtyjä penkkejä on yli , näyttämö on avara ja syvä, valo tulvisi sisään korkeista ikkunoista, ellei niitä olisi peitetty punaisilla verhoilla. Saamme odottaa tovin; pukuhuoneesta kuuluu asiaan kuuluvaa tirskuntaa, ohjeita, musiikkia, hiuspinnien helähtelyä ja rytmin lyöntiä. Ehdimme miettiä, mikä asia maailmassa eniten yhdistää kansoja, eli tyttöjä ja poikia, kaikissa minuuteissa ja maanosissa.

Tanssi taitaa mennä ohi jopa jalkapallon; kaikki tuntevat saman jännityksen juuri ennen esitystä. Saamme nähdä "humoristisen suomalaisen tanssin", jossa lehmä on merkittävässä roolissa. Hyvin menee, yhtä aikaa, horjumatta. Tärkeintä on kuitenkin tyttöjen kasvoilla säihkyvä hymy.

Opittaisiinpa tällainen pedagoginen kulttuuri Suomessakin; lapsia pitää muistaa kiittää ja kehua, aina, kaikkialla. Ihastelemme asiaa koko matkan ajan: Sortavalan kaupungin rajan tuntumaan nousee uusi uljas urheilukompleksi, johon tulee myös virtaviivainen uimahalli. Mutta kaikki maksulliset tytöt ovat lauantaina Hotelli Laadogan Kalevala-baarissa, antaa hotellin vastaanotossa työskentelevä Olga meille asiallisen neuvon.

Ja nyt on vasta torstai. Saamme siis elää pari päivää jännityksessä ja ehdimme etsiä ihan tavallisia naisia. Laatokan Läppäjärven lahdella näyttää kuitenkin olevan vain miehiä. Päätämme esittää yhdelle heistä oleellisen kysymyksen — "Kuka on elämäsi nainen? Laskeudumme sillalta jäälle, tunnemme allamme Laatokan maagillisen värähtelyn, harpomme ohi muutaman pilkkivän miehen, paheksumme puolityhjiä viinapulloja, hämmästymme melkoista haukea, hidastamme vauhtia ja pysähdymme kaukaa valitsemamme uhrin eteen.

Odotamme, että hän nostaa katseensa pilkkireiästä, Emil tervehtii, esittää sitten pilkkireiällä harvemmin esiin nousevan kysymyksen:. Nyt on meidän vuoromme ällistyä. Luulimme, että kaikki Laatokalla varhain aamulla viihtyvät pilkkijät ovat miehiä. Mietimme tovin, sitten rohkenemme astella Galinan luo. Odotamme, kun hän irrottaa ahvenen koukusta — emmekä saa silmiä irti hänen käsistään.

Emme voi olla niitä kehumatta. Nainen naurahtaa, viittaa jutuillemme kintaalla, on silti hyvillään, suostuu kertomaan elämästään. Siksi elämme nyt miehen eläkkeen varassa, hän kertoo. Galina, entinen kirurgi, nykyinen eläkeläinen ja ajattelija, pilkkii paljain käsin Laatokan ahventa.

Kävin hänen luonaan kymmenen vuoden ajan. Ja aina kaikki oli puhdasta, vanhus tuoksui hyvältä. Me venäläiset hävitämme surutta kaiken. Ja sen huomaa täälläkin, jäällä. Tuulet ovat vuosi vuodelta voimakkaampia, koska metsät on hakattu, suree Galina.

Emme rupea enää ikinä sotimaan Suomen kanssa, se on aivan varmaa. Suomi ja Venäjä ovat kuin hyvät ystävät, Galina sanoo. Siitä ei seuraa kenellekään hyvää. Mutta vielä Tolstoitakin enemmän pidän Nekrasovista. Sanotaan nyt, että hänen kirjansa Kolme valon maata. Hotelli Laatokan vastaanotossa työskentelevä Olga Karpova tietää kaiken oleellisen Sortavalan tapahtumista.

Kaiken lisäksi hän on kaupunginjohtajan serkku. Taustalla valokuva Valamon luostarista – siitä oikeasta, joka sijaitsee Laatokan saaressa vähän matkan päässä Sortavalasta. Suurin osa asiakkaista on "tyttöjä", arvioimme että paikalla on nelisenkymmentä ammattilaista, joista aika moni näyttää turhankin kokeneelta. Tummatukkainen nainen pyytää meidät pöytään istumaan, kertoo olevansa Marina. Kun hän avaa suunsa, valinta on jo tehty; melkein kaikki hampaat puuttuvat, jäljellä olevat ovat mustia nysiä, joiden surkeutta kirkkaanpunaiset huulet vain korostavat.

Marinan silmät ovat kuitenkin oudolla tavalla kiehtovat. Hän katsoo tarkasti, mutta silti vaikuttaa siltä, ettei hän näe juuri mitään. Kyllä, kaihi, kertoo Marina. Kaihi ja hampaaton suu eivät estä Marinaa yrittämästä.

Hinta on 70 euroa. Koko yöltä, hän sanoo suurpiirteisesti. Miten suu nyt pannaan, Matti? Sortavalan rumin huora haluaa tanssia kanssasi hidasta, kaiken kansan nähden. Vuonna teloitetun Nikolai Gumilevin , Anna Ahmatovan suurimman rakkauden!? Se ratkaisee, nousen, hymyilen, otan Marinaa kädestä ja johdatan hänet parketille kuin Punaiselle torille.

Marina osaa tanssia, totisesti, lienee käynyt balettituntinsa, kolmesti viikossa. Eikä hän enää ole Sortavalan surkeimman tyttöbaarin parketilla ärsyttävän uteliaan suomalaisvanhuksen käsivarsilla vaan jossain muualla, aivan muualla.

Kaukana, kaukana, hyvin kaukana, ja jos en erehdy; takana virtaa joki, pelto on kullankeltainen, taivas sininen kuin halkaistu kaipuu. Ja aidalla istuu poika, heinä suupielessä ja Marina hymyilee, hampaat hohtavat kuin vuoristopuro. Tanssimme toisenkin hitaan ja palaamme pöytään kuin vanha pari. Emil hyräilee ensimmäistä biisiä ulkomuistista. Marina on tehnyt päätöksensä, ehkä tanssin takia: Marina antaa merkin, jota emme edes tajua, pöytään tulee toinen tyttö, nuori ja nätti, sanoo minulle:.

Ovelta näemme, että Marina vaihtaa pöytää ja yrittää hymyillä uudelle miehelle niin, että hampaat eivät ihan näy. Aamulla puuron ja voisilmän ääressä pohdimme pitkään, miksi Marina kieltäytyi ilmaisesta satasesta. Jos hän olisi kertonut sen, hän olisi joutunut katsomaan sitä suoraan silmiin. Eikä olisi kestänyt sitä, sen surkeutta, Emil miettii. Siihen kuuluu seksi, ei selittely. Marina myy ruumistaan, mutta ei sieluaan.

Kaikki on nyt paremmin, kun emme tiedä vaan vain arvailemme, tuumaa Emil venäläisellä logiikalla. Varvara Jakoleva, 8, on Sortavalan tanssikoulun kasvatti. Hän aikoo isona balettitanssijaksi, mutta hallitsee myös kansantanssit. Kiitos1 En ole aikoihin lukenut näin hienoa sydämmellä kirjoitettua juttua.

Niin positiivinen asenne pinnalla, joka on lähes kadonnut netistä. Siksi tämä oli todellinen Helmi ja harvinaista herkkua. Tästä tuli mieleen ystäväni paluumuuttajan Eilan elämänkertomus. Kuuluu ehdottomasti lukulistalle kaikille, jotka ovat kiinnostuneet tavallisisten ihmisten Vaiheista siellä.: Töllin tyttö, Eila Kalinina.

Hänen mukaansa venäläiset miehet ovat, luonnollisesti, vätyksiä ja juoppoja, mutta ansaitsevat juuri siksi vahvemman sukupuolen, siis naisten säälin. Naisystävä työskentelee yhä hierontalaitoksessa, jossa on saatavilla myös seksuaalipalveluja. Uuden tutkimuksen mukaan jo niinkin pieni määrä kuin viisi kiloa ylipainoa saattaa nostaa tiettyjen syöpien riskiä jopa puolella. Jos haluatte, voimme esittää teille huomenna yhden kansantanssin. Ilmoita asiattomasta kommentista Kiitos Mr Kuusela. Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista Ulkomaat

Etsin naisystävää prostituutio -

MTV3-kanavan torstai- ja perjantaiaamuissa nähdään jatkossa uusi tv-ohjelma, joka kantaa nimeä Hyvää Elämää. Siksi tämä oli todellinen Helmi ja harvinaista herkkua. On eräs mies joka haluaisi tavata mut saa rahat kasaan näitä sanoja käytti eli ei kovin varakas.

Laatokka-hotellin yhteydessä sijaitseva Kalevala-Cafe on tätä nykyä Sortavalan vilkkain tyttöbaari. Viikonloppuisin siellä tarjoaa palveluksiaan puolensataa ammattilaista. Syntinen yö maksaa 70 euroa. Natalia on kaunis nuori nainen ja ehkä maailman hitain kuski. Hän köröttelee korkeintaan kuuttakymppiä, rekat vain hujahtavat ohitsemme. Teen joskus näitä keikkoja, kertoo Natalia samalla, kun auto kääntyy täysin väärälle tielle. Mies lähti, kun toinen lapsi syntyi.

Hän ei kestänyt sitä arkea. Rahan kanssa on tiukkaa, siksi on pakko tehdä kahta työtä. Niin, tätäkin pitää kehua: Ja kaikissa on ehjä sukka! Tie Hiitolaan on hyvässä kunnossa — viittä viimeistä kilometriä lukuun ottamatta. Voisi vallan hyvin kuvitella olevansa menossa tapaamaan Leo Tolstoita. Parrakas mies on pysäköinyt peräkärryn kaupan viereen ja myy suoraan lavalta kelpo lihakimpaleita. Paikalle asteleva ponteva nainen ostaa lammasta, kertoo meille kysymättä, minne kannattaa mennä.

Ja totisesti; tämä äidinkielen opettaja on vain odottanut, että joku tulisi kuulemaan, mitä kaikkea hän tietää Martti Talvelasta. Seuraa puolen tunnin esitelmä suuresta suomalaisesta oopperalaulajasta, joka on esittänyt Musorgskin ruhtinaan roolin kertaa.

Ja tiedättekö mitä; opettajatar ja hänen ystävänsä kävivät Talvelan syntymäkodissa, ottivat sen pihasta multaa, veivät Talvelan haudalle Juvalle ja istuttivat kukkasia. Eeva Kilvestä opettaja ei ole kuullutkaan, vaikka tämä on kirjoittanut kolme kirjaa Hiitolasta, josta hän lähti evakkoon vuotiaana. Koulun pihalla seuraamme lyöttäytyy letkeä nuori mies. Hän kertoo olevansa Vasili Rostov , Hiitolan paras urheilija, ja syntyneensä vuonna Siinä oli 15 vaunua.

Kaikki vain häntä varten. Ja niitä ukkoja, jotka kulkivat jonossa perässä, kertoo Vasili. Pyysimme, että hän rakentaisi Hiitolaan uuden urheilukentän. Vanha on ihan surkea, ei edes jalkapallomaaleja.

Kello tulee viisi, nousemme Sortavalan Seurahuoneen saliin. Se on hämmentävän kaunis ja suuri; käsityöllä tehtyjä penkkejä on yli , näyttämö on avara ja syvä, valo tulvisi sisään korkeista ikkunoista, ellei niitä olisi peitetty punaisilla verhoilla.

Saamme odottaa tovin; pukuhuoneesta kuuluu asiaan kuuluvaa tirskuntaa, ohjeita, musiikkia, hiuspinnien helähtelyä ja rytmin lyöntiä. Ehdimme miettiä, mikä asia maailmassa eniten yhdistää kansoja, eli tyttöjä ja poikia, kaikissa minuuteissa ja maanosissa. Tanssi taitaa mennä ohi jopa jalkapallon; kaikki tuntevat saman jännityksen juuri ennen esitystä. Saamme nähdä "humoristisen suomalaisen tanssin", jossa lehmä on merkittävässä roolissa.

Hyvin menee, yhtä aikaa, horjumatta. Tärkeintä on kuitenkin tyttöjen kasvoilla säihkyvä hymy. Opittaisiinpa tällainen pedagoginen kulttuuri Suomessakin; lapsia pitää muistaa kiittää ja kehua, aina, kaikkialla.

Ihastelemme asiaa koko matkan ajan: Sortavalan kaupungin rajan tuntumaan nousee uusi uljas urheilukompleksi, johon tulee myös virtaviivainen uimahalli. Mutta kaikki maksulliset tytöt ovat lauantaina Hotelli Laadogan Kalevala-baarissa, antaa hotellin vastaanotossa työskentelevä Olga meille asiallisen neuvon. Ja nyt on vasta torstai. Saamme siis elää pari päivää jännityksessä ja ehdimme etsiä ihan tavallisia naisia.

Laatokan Läppäjärven lahdella näyttää kuitenkin olevan vain miehiä. Päätämme esittää yhdelle heistä oleellisen kysymyksen — "Kuka on elämäsi nainen? Laskeudumme sillalta jäälle, tunnemme allamme Laatokan maagillisen värähtelyn, harpomme ohi muutaman pilkkivän miehen, paheksumme puolityhjiä viinapulloja, hämmästymme melkoista haukea, hidastamme vauhtia ja pysähdymme kaukaa valitsemamme uhrin eteen.

Odotamme, että hän nostaa katseensa pilkkireiästä, Emil tervehtii, esittää sitten pilkkireiällä harvemmin esiin nousevan kysymyksen:. Nyt on meidän vuoromme ällistyä. Luulimme, että kaikki Laatokalla varhain aamulla viihtyvät pilkkijät ovat miehiä. Mietimme tovin, sitten rohkenemme astella Galinan luo. Odotamme, kun hän irrottaa ahvenen koukusta — emmekä saa silmiä irti hänen käsistään. Emme voi olla niitä kehumatta.

Nainen naurahtaa, viittaa jutuillemme kintaalla, on silti hyvillään, suostuu kertomaan elämästään. Siksi elämme nyt miehen eläkkeen varassa, hän kertoo. Galina, entinen kirurgi, nykyinen eläkeläinen ja ajattelija, pilkkii paljain käsin Laatokan ahventa. Kävin hänen luonaan kymmenen vuoden ajan. Ja aina kaikki oli puhdasta, vanhus tuoksui hyvältä.

Me venäläiset hävitämme surutta kaiken. Ja sen huomaa täälläkin, jäällä. Tuulet ovat vuosi vuodelta voimakkaampia, koska metsät on hakattu, suree Galina. Emme rupea enää ikinä sotimaan Suomen kanssa, se on aivan varmaa. Suomi ja Venäjä ovat kuin hyvät ystävät, Galina sanoo. Siitä ei seuraa kenellekään hyvää. Mutta vielä Tolstoitakin enemmän pidän Nekrasovista. Sanotaan nyt, että hänen kirjansa Kolme valon maata.

Hotelli Laatokan vastaanotossa työskentelevä Olga Karpova tietää kaiken oleellisen Sortavalan tapahtumista. Kaiken lisäksi hän on kaupunginjohtajan serkku. Taustalla valokuva Valamon luostarista – siitä oikeasta, joka sijaitsee Laatokan saaressa vähän matkan päässä Sortavalasta.

Suurin osa asiakkaista on "tyttöjä", arvioimme että paikalla on nelisenkymmentä ammattilaista, joista aika moni näyttää turhankin kokeneelta. Tummatukkainen nainen pyytää meidät pöytään istumaan, kertoo olevansa Marina. Kun hän avaa suunsa, valinta on jo tehty; melkein kaikki hampaat puuttuvat, jäljellä olevat ovat mustia nysiä, joiden surkeutta kirkkaanpunaiset huulet vain korostavat. Marinan silmät ovat kuitenkin oudolla tavalla kiehtovat.

Hän katsoo tarkasti, mutta silti vaikuttaa siltä, ettei hän näe juuri mitään. Kyllä, kaihi, kertoo Marina. Kaihi ja hampaaton suu eivät estä Marinaa yrittämästä. Hinta on 70 euroa. Koko yöltä, hän sanoo suurpiirteisesti. Miten suu nyt pannaan, Matti? Sortavalan rumin huora haluaa tanssia kanssasi hidasta, kaiken kansan nähden.

Vuonna teloitetun Nikolai Gumilevin , Anna Ahmatovan suurimman rakkauden!? Se ratkaisee, nousen, hymyilen, otan Marinaa kädestä ja johdatan hänet parketille kuin Punaiselle torille. Marina osaa tanssia, totisesti, lienee käynyt balettituntinsa, kolmesti viikossa. Eikä hän enää ole Sortavalan surkeimman tyttöbaarin parketilla ärsyttävän uteliaan suomalaisvanhuksen käsivarsilla vaan jossain muualla, aivan muualla. Kaukana, kaukana, hyvin kaukana, ja jos en erehdy; takana virtaa joki, pelto on kullankeltainen, taivas sininen kuin halkaistu kaipuu.

Ja aidalla istuu poika, heinä suupielessä ja Marina hymyilee, hampaat hohtavat kuin vuoristopuro. Tanssimme toisenkin hitaan ja palaamme pöytään kuin vanha pari. Emil hyräilee ensimmäistä biisiä ulkomuistista. Marina on tehnyt päätöksensä, ehkä tanssin takia: Marina antaa merkin, jota emme edes tajua, pöytään tulee toinen tyttö, nuori ja nätti, sanoo minulle:. Ovelta näemme, että Marina vaihtaa pöytää ja yrittää hymyillä uudelle miehelle niin, että hampaat eivät ihan näy.

Aamulla puuron ja voisilmän ääressä pohdimme pitkään, miksi Marina kieltäytyi ilmaisesta satasesta. Jos hän olisi kertonut sen, hän olisi joutunut katsomaan sitä suoraan silmiin.

Eikä olisi kestänyt sitä, sen surkeutta, Emil miettii. Siihen kuuluu seksi, ei selittely. Se oli loppujen lopuksi hyvin riitaisa ero, johon kuului taloudellisia sotkuja ja huoltajuustaistelukin, Erkki kertoo. Kun erosotku jäi lopulta taakse, Erkin elämään jäi häilymään kumppanin mentävä aukko.

Silloin vuosien takainen tuttavuus palasi mieleen. Hän oli puolestaan eronnut suomalaisesta miehestään. Kaksikko huomasi viihtyvänsä yhdessä. Suhde eteni vähitellen seurusteluasteelle. Sillä tiellä ollaan yhä. Erkki haluaa esiintyä haastattelussa nimimerkin suojassa. Mies on itse sinut tilanteensa kanssa, mutta hän on tietoinen ympäristön mielipiteistä.

Naisystävä työskentelee yhä hierontalaitoksessa, jossa on saatavilla myös seksuaalipalveluja. Äitini on sen verran konservatiivinen, etten ole kertonut hänellekään. Erkille naisystävän ammatilla ei ole enää mitään merkitystä. Hän sanoo, että asian hyväksymistä on auttanut thaikulttuurin tuntemus.

Erkin mukaan thaimaalaiselle seksityö on työtä siinä missä muukin toiminta. Emme me yksityiskohtaisesti puhu hänen työstään, mutta tietysti voin arvata, mitä siellä tapahtuu. Naisystäväni ottaa sen vain duunina, ei siinä ole tunteita mukana. Hänen pitää esittää työn puitteissa toisenlaista roolia asiakkaille, Erkki toteaa. Jos työosuutta ei oteta huomioon, Erkin ja naisystävän suhde toimii kuten kenen tahansa kahden aikuisen ihmisen välillä.

Kaksikko tapailee, käy ulkona syömässä ja vierailee toistensa luona. Erkki auttaa mielellään erilaisissa käytännön asioissa. En meinaa myöskään muuttaa yhteen. Siinä tulisi vaan kyttäämistä ja vahtimista. Tämä on oikein hyvä järjestelmä. Sekä Erkki että naisystävä ovat viisikymppisiä. Yhdessä vaiheessa Erkki ehdotti, josko naisystävä jossain vaiheessa lopettaisi nykyiset työt.

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Myös eläke on olematon, joten työ on pakon sanelema juttu. Naisystävää sitoo myös thaikulttuurin velvollisuus pitää huolta omaisista, erityisesti iäkkäistä vanhemmista. Hän lähettää rahaa kuukausittain entiseen kotimaahansa, jossa asuu myös aikuinen poika.

Erkki ei näe mahdottomana ajatusta, että kaksikko muuttaisi vielä jonain päivänä Kaukoidän lämpöön. Tätä nykyistä suhdetta pitäisin silti toimivana. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä. Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55 at mtv3.

Korvaathan osoitekentässä at -kohdan -merkillä. Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa. Kuusi salaisuutta, jotka pysyvästi painoa pudottaneet tietävät. Olet täysin eri ihminen ja vuotiaana — tiettävästi pisin persoonallisuustutkimus koskaan julki.

  1. etsin naisystävää prostituutio
    October 2, 2012 at 08:35

    -

  2. etsin naisystävää prostituutio
    October 2, 2012 at 20:47

    -

  3. etsin naisystävää prostituutio
    October 2, 2012 at 05:30

    -

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *